Epätodennäköinen ystävyys Titanicin kahdeksannessa pelastusveneessä

He was a crewman from Wales, she was a countess from London travelling first class on the biggest passenger liner of the time.
Mies oli Walesilainen miehistön jäsen, nainen oli Lontoolainen kreivitär joka matkusti ykkösluokan siinä, mikä oli silloin suurin matkustajalaiva ikinä.

If not for one of the biggest maritime disasters in history, it is unlikely their paths would ever have crossed.
Ellei yhden suurimmista merionnettomuksista historiassa vuosi, he tuskin kohtaisivat toisensa taaskaan.

But aboard Titanic's lifeboat number eight Able Seaman Thomas Jones and Lucy Noël Martha, Countess of Rothes, struck up an unlikely friendship that would last for the rest of their lives.
Mutta Titanicin kahdeksan pelastusveneen laivassa Matruusi Thomas Jones ja Lucy Noël Martha, Rothesin kreivitär, panivat alulle epätödennäköisen ystävyyden joka kestäisi elämiensä loppuun asti.

And now 100 years later their descendants have met for the first time.
Ja nyt sata vuotta myöhemmin jälkeläisensä tapasivat ensimmäistä kertaa.

Thomas William Jones was 32 years old when he boarded the Titanic as a member of the deck crew at Southampton.
Thomas William Jones oli kolmekymmentäkaksi vuotta vanha hänen astuessaan Titaniciin kansimiehistön jäsenenä Southamptonilla.

The Countess of Rothes, who was "of independent means", was just a year older than the crewman when she boarded at the same port with her Scottish husband's cousin and her maid.
Rothesin kreivitär, jonka rahaa ei ollut saavutettu työskentelemällä, oli sitä miehistön jäsentä vain yksi vuosi vanhempi kun hän astui samalta satamalta skotlantilaisen miehensä serkun ja siivoojansa kanssa.

Five days after he left England, Mr Jones, who was known as Tommy, was put in charge of a lifeboat which contained 35 women, including the countess and her travelling companions, and three stewards, after the ship struck an iceberg.
Viiden päivän kuluttua hän lähti Englannista. Hra Jones, joka oli tunnettu Tommyna tuli suuntaajaksi kolmekymmentäviisi naista sisältävän veneen jossa oli kreivitär ja ystävänsä, ja kolme stuerttia, matkustajalaivan lyötyä jäävuorta.

He put the countess in charge of steering the boat because her husband had a yacht and she knew how to take a tiller and row.
Jones sai kreivittären suuntaamaan veneen koska miehellään omisti jahtia ja hän osasi hallita peräsinvartta ja riviä.

Mr Jones, along with the countess and two others, wanted to go back to the scene of the sinking to rescue those who had ended up in the water but they were overruled by others on the boat.
Jones, kahden muun ja kreivittären mukaan, halusi palata onnettomuuspaikalle pelastaakseen mereen päätyneet ihmiset mutta veneessä olleet olivat eri mieltä päätöksestään.

In a letter published in a number of newspapers at the time the countess's husband's cousin, Gladys Cherry, praised the crewman and exonerated him from any blame.
Monessa sanomalehdessä julkaistussa kirjeessa kreivittären miehen serkku, Gladys Cherry, kehui miehistön jäsentä ja vapautti hänet mistään syyllisyydestä.

Jatkuu.